Tietoja Kuluttaja-lehden artikkeliin

Kuluttaja-lehden verkkosivuilla 28.2.2019 julkaistussa artikkelissa käsitellään LeadCloudin ja LeadDeskin toimintaa. Artikkelissa on kuitenkin muutamia väärinymmärryksiä ja se antaa osin väärän kuvan toiminnastamme. Niinpä haluamme tällä kirjoituksella oikaista artikkelin väitteitä ja taustoittaa paremmin toimintaamme.

 

Mitä LeadCloud ja LeadDesk tekevät?

Artikkelissa väitetään LeadCloudin olevan LeadDeskin tarjoama palvelu. Haluammekin aivan ensimmäiseksi täsmentää, että LeadDesk (LeadDesk Oyj) ja LeadCloud (virallisesti Leadventure Oy) ovat itsenäisiä yhtöitä.

LeadDeskin tuote on pilvipalvelu suurivolyymisen asiakaspalvelun ja myynnin tarpeisiin – esimerkiksi puhelinmyyntityöhön tai asiakaspalvelukeskuksen pyörittämiseen.

LeadCloud puolestaan tarjoaa käyttöliittymän, jonka avulla voi hakea yritys- ja kuluttajakohderyhmiä muiden palveluntarjoajien tietokannoista (esim. Fonectan tilaajatietokanta tai asiakkaan oma tietokanta). Toisin kuin artikkelissa väitetään, LeadCloud ei siis myy oman rekisterinsä asiakaskontakteja vaan mahdollistaa yhteystietojen löytämisen sopivien rajauskriteerien pohjalta. Itse kontaktit ovat Fonectan tai asiakkaan omassa tietokannassa.

Ja kuten sanottua, LeadCloud on itsenäinen yhtiö – ei LeadDeskin tarjoama palvelu.

Myyntityössä asiakkaan ja myyjän välinen luottamus on kaikki kaikessa. Haluamme toiminnalle edistää tuon luottamuksen kasvua. Siksi sekä LeadCloud että LeadDesk ovat äärimmäisen sitoutuneita kunnioittamaan yksityisyyttä. Toimimme aina voimassa olevan lainsäädännön ja asetusten mukaisesti. Tietosuoja- ja turva ovat ymmärrettävästi elinehtoja liiketoiminnassamme.

On hyvä tiedostaa, että henkilötiedon ja henkilörekisterin vastuukysymykset ja määritelmät ovat kehittyviä ja osittain tulkinnanvaraisia. Kattotason tietosuoja-asetus (josta lisää alla) määrittää vahvat raamit, mutta ei ota yksityiskohtaisesti kantaa kaikkiin kysymyksiin. Niinpä koimme varsin luontevasti vastata toimittajan kysymyksiin sähköpostilla, jotta vältytään mahdollisilta lainopillisilta väärinkäsityksiltä.

 

LeadCloud ja henkilötietojen tarkastuspyyntö

EU:n tietosuoja-asetus (tunnetaan myös nimellä GDPR) on henkilötietojen käsittelyä sääntelevä laki, jota on sovellettu 25.5.2018 alkaen kaikissa EU-maissa. Lainsäädännön tavoitteina on mm. parantaa henkilötietojen suojaa.

Yksi GDPR:n tunnetuimmista säädöksistä onkin kuluttajien oikeus saada tietää, mitä henkilötietoja yritys tai organisaatio (rekisterinpitäjä) on sinusta kerännyt ja miten niitä käytetään. Tähän siis viittaa Kuluttaja-lehden toimittajan alkuperäinen pyyntö saada nähtäväksi LeadCloudin hänestä keräämät tiedot.

Toisin kuin artikkelissa mainitaan, LeadCloud ei ole kieltäytynyt luovuttamasta toimittajalle häntä koskevia tietoja. Toimittajan kanssa käydyssä kirjeenvaihdossa totesimme, että täytämme mielellämme tietopyynnön. Tietopyyntö kuitenkin palautuisi tyhjänä, koska emme ole rekisterinpitäjä vaan tietojenkäsittelijä. Neuvoimmekin toimittajaa pyytämään tiedot luettelopalveluntarjoaja Fonectalta, joka oli rekisterinpitäjä hänen tarkoittamassaan pyynnössä.  Käsityksemme mukaan tietojenkäsittelijällä ei ole oikeutta ilman rekisterin pitäjän ohjausta toimittaa näitä tietoja.

Rekisterinpitäjä on yritys, viranomainen tai yhteisö, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Tietojen käsittelijä on yritys, joka käsittelee tietoja rekisterinpitäjän lukuun.

LeadCloud ei kerää henkilötietoja vaan suodattaa muiden tietokantoja. Niinpä LeadCloudilla ei ole tallennettuna henkilötietoja kyseisestä toimittajasta tai kenestäkään muustakaan kuluttajasta.
Toimimme rekisterinpitäjinä ainoastaan omissa asiakas- ja prospektirekistereissämme, joiden tietoja emme luovuta kolmansille osapuolille.

 

Henkilötiedot ja paikkatiedot

Artikkelissa väitetään, että emme kerro, mistä ihmisten tai rakennusten ikää koskevat tiedot ovat peräisin. Ensinnäkin henkilöiden tarkkoja ikiä palvelusta ei saa ulos. LeadCloud kuitenkin hyödyntää ennustemallia, jonka avulla voidaan arvioida asiakkaan tietokannan sisältämien tietojen pohjalta kontaktien iät ja ryhmitellä kontakteja sen perusteella. Tässäkin on huomattava, että suodatuksen voi ainoastaan tehdä olemassa olevaan henkilörekisteriin.

Rakennusten ikää tai paikkaa koskevat tiedot eivät puolestaan näkemyksemme mukaan kuulu tietosuoja-asetuksen piiriin, sillä ne eivät sisällä henkilötietoja. Rakennustietokantamme tiedot on kerätty julkisista lähteistä, esimerkiksi suoraan kaupungeilta saaduilla tiedoilla (esimerkiksi: https://kartta.vantaa.fi/). Puhdas kiinteistötieto ilman omistajatietoa, ei nähdäksemme muodosta henkilörekisteriä. Tätä tulkintaa tukee myös eduskunnan vuonna 2018 hyväksymä metsätietolaki. Selkeyden vuoksi todettakoon siis, että hallussamme ei ole kiinteistöjen omistajatietoja.

Vaikka Kuluttaja-lehden artikkeli perustuikin nähdäksemme virheelliseen tulkintaan lainsäädännöstä, se toimi hyvänä muistutuksena, että tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä on edelleen tulkinnanvaraa. Ne aiheuttavat päänvaivaa meidän lisäksi monille muillekin yrityksille. Esimerkiksi suurin osa luettelopalveluista tarjoaa samanlaista kontaktin iän ennustamista kuin LeadCloudkin. Niinpä toivotamme tervetulleeksi tietosuojavaltuutetun selvityksen asiasta. Mikäli tulkinta muuttuu, vaihdamme luonnollisesti toimintatapaamme.

Korostamme olevamme kaikessa toiminnassamme erittäin sitoutuneita tietosuoja-asetukseen ja muuhun yksityisyyttä koskevaan lainsäädäntöön. Mikäli jokin kysymys LeadCloudin toiminnassa tai tietosuojassa askarruttaa, vastaamme mielellämme kysymyksiin.

 

Lisäys 2.3.2019. Helsingissä Sanomissa 2.2. ilmestyneen artikkelin otsikossa  väitetään, että LeadCloudilla on yli 4,7 miljoonaa yhteystietoa. Haluamme vielä kerran korostaa, että yhteystiedot eivät ole meillä vaan luettelopalveluyhtiö Fonectalla, josta niitä noudetaan rajapintojen avulla. LeadCloud ei yhteystietoja omista vaan toimii niiden jälleenmyyjänä. Tietoja saa käyttää ainoastaan puhelinmyyntiin, ei esimerkiksi kotikäynteihin.  

 

 

2019-03-04T06:22:30+00:00